Elämää

Vain tässä hetkessä voin olla Elossa

Tänään kuuntelin Byron Katien haastattelun, jossa hän kertoi kokemuksestaan, jossa häntä uhattiin aseella. Hän kertoi miten ase hänen vatsansa vasten hän katsoi taivaalle ja näki maiseman kauneuden ja tunsi myötätuntoa tuota ihmistä kohtaan. Hän sanoi että jos ne olisivat olleet hänen elämänsä viimeiset hetket, miksi ihmeessä hän olisi käyttänyt ne pelkoon. Hän sanoi, että jos pelkään, menetän elämäni sillä hetkellä.

Tämä pysäytti. Näin miten joka kerta kun lähdemme ajatusten matkaan menetämme elämämme. Elämä tapahtuu aina tässä hetkessä ja jos me olemme ajatuksiemme matkassa tulevassa tai menneessä, emme ole Elossa. Sitä voi elää vuosikymmeniä, mutta kuinka monta vuotta tai edes tuntia siitä ajasta olemme oikeasti läsnä Elämälle?

Katsoin myös tänään ihanan Maria Nordinin videon ja ajatuksia siitä miten meidän ajatukset luovat tätä todellisuutta,  jonka voimme havaita. Jos siis matkaamme ajatustemme mukana pelkoa lietsovissa skenaarioissa, emme ole todella elossa nyt ja sen lisäksi kohtaamme kokoajan enemmän pelottavia asioita, joita olemme noilla ajatuksilla luoneet. Tämä tilanne on kuin katsoisimme interaktiivista kauhuleffaa joka käy hetki hetkeltä hirveämmäksi, se ei ole meidän elämä – emme oikeasti ole siellä paikalla, mutta onnistumme vaikuttamaan siihen mitä tunteita tulevat leffan käänteet meissä aiheuttavat. Pelkäämällö luomme lisää aiheita pelätä. Otamme leffan todesta ja luulemme olevamme keskellä noita hirveitä tapahtumia.

Kunnes yhtäkkiä muistamme, että istummekin tässä mukavalla sohvalla kodin turvassa, voimme irroittautua kaikesta siitä mitä leffassa tapahtuu. Tässä todellisuudessa tämä olisi tähän hetkeen ja tietoisuusen tilaan palaaminen, siihen ainoaan hetkeen, jolloin voimme olla todella Elossa, siihen hetkeen missä kaikki on aina hyvin. 

Mä ajattelen että me ollaan kuitenkin tultu tänne pallolle kokemaan asioita, eikä vain meditoimaan ja vetäytymään kaikesta. Upeeta on kuitenkin se, että me voidaan todella vaikuttaa millaisessa maailmassa me eletään. Me voidaan pistää kauhuleffa pyörimään jos halutaan. Itse en nauti kauhuleffoista, joten mä oon kiitollinen että oon oppinut, että voin myös valita jotai kevyempää. Miten tällaisia valintoja sitten tehdään??

1. Palaa tähän hetkeen

Ensimmäinen askel on muistaa että mä en oo siellä leffan pyörteissä vaan tässä kotisohvalla – eli huomata omat ajatukset, tunteet ja kehon, nähdä ja tuntea että ne on tässä ja muistaa että mä olen jotain suurempaa kuin yksikään ajatus tai tunne. Ensimmäinen askel on siis minkä tahansa meditaatioharjoituksen keinoin tulla tietoiseksi tästä hetkestä.

2. Valitse miten reagoit

Nyt kun olemme laskeutuneet tähän hetkeen, turvalliselle kotisohvalle – toinen askel on valita millaiseen leffaan haluaa lähteä mukaan, tai ehkä ennemmin peliin koska sen kulkuun voi vaikuttaa! Toisin sanoen tämä tarkoittaa että valitsemme tietoisesti miten reagoimme eteemme tuleviin tilanteisiin ja millaisena näemme maailman. Jos uskomme maailman olevan turvallinen paikka ja että kaikki järjestyy aina parhain päin, tämä interaktiivinen leffa aka maailmankaikkeus tuo meille todisteita noista ajatuksista ja saamme uskomuksillemme vahvistusta. Mä oon tosi fiiliksissä siitä että nykyään myös tiede pystyy osoittamaan näitä asioita, eikä ne oo enään pelkkiä hullujen ihmisten horinoita!

Näinä aikoina kauhuleffamoodi tuntuu olevan yleinen normi ja se tulee jotenkin kummasti pistettyä pyörimään ihan automaattisesti. Itse ainakin huomaan monta kertaa päivässä seikkailevan ihan muualla missä haluaisin olla! Sitten taas palautus tähän hetkeen, stressitilan purku ja valinta millaista maailmaa mä haluan olla rakentamassa. Muutos ei todellakaan tapahdu kerrasta ja saa olla todella kärsivällinen, jos haluaa tehdä muutoksia omassa ajattelussa! Itsellä tää matka on kestänyt jo vuosia siitä kun aloin tiedostaa että mä voin valita omia ajatuksiani ja nyt alan vihdoin hyväksyä ettei perille tulla koskaan. Hurjasti kehitystä on myös tapahtunut, mutta kehittyä voi loputtomasti – harjoittelu jatkuu siis yhtä pitkään kuin elämä virtaa kehossa.

Lähdin kirjoittamaan tän päivän ajatuksia ihan itselleni ylös, mutta ajattelin että tämä saattaa olla hyvä muistutus myös jollekin muullekin. Nämä on siis ihan omia pohdintoja maailmasta, en sano että mikään tästä olisi totta! 

Lintukoto

Mulle on noussut ajatus siitä, että haluan jakaa omia harjoituksiani myös muiden kanssa, joilla rauhoitan hermostoa ja joiden avulla palaan takaisin tähän hetkeen. Olenkin pari kertaa saanut pitää zoomin kautta rauhoittumishetkiä ja koitan jatkaa niitä aina kuin mahdollista! Jos siis kaipaat palautusta tähän hetkeen, ehkä lisää apuja hermoston rauhoittamisessa tai haluat vaihtaa kanavaa vähän seesteisemmille taajuuksille – tervetuloa Lintukoto zoom-hetkiin! ♥️ Ei maksa mitään!

Seuraavan kerran su 13.12. klo 19.00-19.40
Rauhoitetaa hermostoa mm. liikkeen, äänen ja kiitollisuuden keinoin.

Liity alla olevasta linkistä tai kopioi numerokoodi appiin. Tarvitset zoom-apin puhelimeen. Lataa appi hyvissä ajoin ja valmistele rauhallinen tila itsellesi ja laskeudu jo valmiiksi muista puuhista omaan hetkeesi. Laita rauhallista taustamusiikkia, sytytä kynttilä tai mikä ikinä tuntuukaan itsellesi mukavalta. Valmistaudu siihen, että näet videoyhteyden seisten sekä mukavassa istuma-asennossa. Aloitetaan harjoitus seisaaltaan. Nähdään sunnuntaina!

Join Zoom Meeting

https://us04web.zoom.us/j/6552296065?pwd=VU0wQ2Ewd2R2eHhodWZHcHl3NlZTdz09

Meeting ID: 655 229 6065

Passcode: lintukoto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *